Tänään olikin melkoinen terveydenhuoltopäivä!
Kävin päivällä ikäryhmän mukaisessa naisten terveystarkastuksessa, jossa otettiin papa koe. On se inhaa hommaa, vaikkakin onneksi nopeasti ohi. Hoitsu neuvoi kyllä hyvin hengitystekniikkaa, jolloin se pahin nipsahdus jäi huomaamatta. Homma toimi siis niin (yksinkertaisesti), että otin keuhkot täyteen ilmaan ja sit puhalsin keuhkot tyhjiksi. Syvä hengitys rentoutti eikä koe sattunut niin paljoa. Olispa neuvonut tuon heti alussa!
Iltapäivällä oli vuorossa kolmas kertani akupunktiossa. Hoitaja oli oikein tyytyväinen mun ilmeeseen ja olemukseen. Ilmeeni vaikutti kuulemma poikkeuksellisen kirkkaalta ja vaikutin tyytyväiseltä ja rauhalliselta. Olen myös pysynyt edelleen lämpöisenä eli kroppa toiminee vähän paremmin. Tälläkin kertaa laitettiin neulat (6) sitten selän puolelle, mikä oli mulle suuri helpotus. Selässä on paljon vähemmän tuntoa eikä pistäminen satu niin paljoa. Alaselän neulojen kanssa oli vähän ongelmia, kun mulla taitaa olla se alue kipeytynyt keppien käytön takia. En saanut rentouduttua niin hyvin hoidon aikana sen takia. Jospa hoito vaikutti kuitenkin oikeisiin aiheisiin siitä huolimatta. Seuraava kerta onkin jo ensi tiistaina, jolloin vois olla hyvällä tuurilla myös ovis!!
Nautin kyllä kovasti tästä rauhallisesta syksystä. On ihanaa herätä aamuisin valoisaan aikaan ja jäädä vaikka koko päiväksi kotiin. Toisinaan on ihanaa nähdä ystäviä ja työkavereita tai käydä ihan hurjasti vaikka ruokakaupassa. Olen onnistunut pääsemään seesteiseen tilaan, vaikka välillä angstaankin tätä kyvyttömyyttä liikkua. On uskomatonta seisoa paikallaan ja tajuta, ettei pysty ottamaan edes sitä yhtä askelta. Aina on pakko etsiä kepit käteen tai sitten kinkata yhdellä jalalla. Tämä tilanne on saanut minut antamaan itselleni kuvan olla kotona rauhassa sairaslomalla. Olen myös kieltäytynyt ylimääräisistä menoista, jos olo on ollut yhtään väsynyt tai kipeä. Turha saikulla rasittaa itseään liikaa. Armollista!
Voisi soitella Väestöliitolle joku päivä ja kysyä, missä vaiheessa hoitojen aloittaminen olisi turvallista. Jalan kuntoutus alkaa todennäköisesti kahden viikon päästä, jos luutumiset on onnistuneet hyvin. Jokohan sitä jouluna kävelisi ihan? :)
