Niinhän minä sitten jänistin sen tämän viikon akupunktiohoidon, jota jännitin viikonloppuna kovasti. En usko, että tuo selkä on vielä yhtään parempana ja pistäminen sattuis taas. Mistähän ihmeestä mä oon nyt alkanut jännittää kipua? Onkohan joku raja tullut vastaan kun jokainen päivä on vielä tuskaa tuon jalan kanssa?

Varasin sitten perjantaille ajan uudelle vyöhyketerapeutille. Sain hänen tietonsa toiselta vyöhyketerapeutilta suositusten kera. Soittelin sitten ja kyselin, voiko hän hoitaa tällaista yksijalkaista potilasta ja kuulemma se onnistuu. Hoitoa annetaan sitten korviin, pohkeisiin ja vasempaan jalkaterään. Toivon mukaan se on mukava kokemus, vaikka tikullahan sielläkin tökitään. En kyllä jaksaisi taas kärsiä tuskissani. Pahuksen endo, kun just oli kipeät kuukautisetkin eikä parempaa oo vissiin hetkeen tiedossa. Mahtaakohan tämäkään hoito saada ovista esille?

Olen laskeskellut kalenterista, että mulla pitäis osua ei ensi vaan seuraavan kierron alku vuodenvaihteeseen. Sitten olis lupa mennä lopulta niihin oikeisiin lapsettomuushoitohin. Piikkejä luvassa taas, voi kökkö! :) Raakaruokaa ja siemenien puputtamista voisin jatkaa kyllä kotona, jotta hormonit vahvistuisivat.